Black velvet

Black velvetin historiaa

Black velvetin historian voi merkitä alkaneeksi 1960-luvulla kun Bob Gunningin tilalle Washingtonin Davenportiin syntyi standardia muistuttava, mustanaamainen, tai -maskinen, chinchilla. Eläin todettiin lisääntymiskykyiseksi ja yhdistelmästä standardien kanssa syntyi sekä mustamaskisia että maskittomia Standardeja.

Ajan myötä ja valikoivien jalostusmenetelmien kautta kuvioltaan parhaita standardeja käyttäen musta väri levisi niskasta keskiselkään ja kylkiä pitkin valkoiseen vatsaan asti. Hyvätasoiset black velvetit ovat nykyään hyvin sinimustia nenästä hännän tyveen ja keskeltä selkää valkoiseen vatsaan asti.

"Velvet" (suomennos: sametti) -nimitys lisättiin värin nimeen, koska värille ominaisesti turkissa on tavallisesti kaunis samettimainen säväys, joka saa turkin silkkiseksi ja kiiltäväksi valon osuessa siihen.

Black velveteillä on usein "tassumerkit", jotka ovat mustat tai hyvin tummat etutassujen yli, tai pitkin takajalkoja kulkevat raidat. Niillä on myös pyöreä pää, jonka muodostaa eläimen nenän päällä oleva standardia pidempi karva. Se tekee kuonosta pyöreämmän ja täyteläisemmän näköisen.

Black velvetin genetiikkaa

Black velvetin on todettu olevan dominoiva mutaatio, mikä todistettiin kun se yhdistettiin standardin kanssa. Tällöin syntyneistä poikasista 50% oli black velvetejä ja 50% standardeja.

Taulukoissa käytetään seuraavia lyhenteitä:

gg = Standard
Gg = heterotsygoottinen black velvet
GG = homotsygoottinen black velvet - ei elinkelpoinen

Taulukoissa sarakkeet vastaavat yhdeltä vanhemmalta saatua geeniä ja rivit taas toiselta tullutta geeniä.

Taulukko 1. Risteytystaulukko yhdistelmälle Gg x gg

   G    g
g Gg gg
g Gg gg

Dominoivia mutaatioita, kuten beigeä (Iso-Britanniassa tower beige) jalostettaessa voi tuottaa homotsygoottisen (eli kaksi beigeä geeniä omaavan) muodon, mutta black velveteillä tähän kaksoisgeeniin, eli homotsygoottiseen black velvetiin, liittyy letaalitekijä, joka estää poikasen elinkelpoisuuden.

Taulukko 2. Risteytystaulukko yhdistelmälle Gg x Gg

    G    g
G GG Gg
g Gg gg

Homotsygoottista black velvetiä ei ole todistettu olevan, koska tämä voitaisiin todistaa siten, että kaikki homotsygoottisen black velvetin jälkeläiset olisivat ainakin heterotsygoottisia black velvetejä. Näin ollen kahden Black velvetin yhdistäminen ei ole kovin käytännöllistä, vaikken vielä ole nähnyt todisteita letaalisesta geenistä.

Black velvetin kasvattaminen

Parhaat black velvetit ovat intensiivisen sinimustia ja omaavat tasaisen kuvion, joka yltää niskaan ja kylkiä pitkin alas puhtaanvalkoiseen vatsaan.

Hyvätasoisia black velvetejä jalostettaessa tulisi pitää mielessä näyttelytasoisen eläimen kriteerit, lisäksi niiden kanssa yhdistettävien standardien kuvioon tulisi kiinnittää erityishuomiota. Niskan ja lonkkien kohdalta vaalenevien standardien käyttö black velveteille heikentää niiden kuviota. Pidempiaikainen kasvattaminen keskitummilla standardeilla näkyy mustan värin intensiivisyyden heikentymisessä. Kun valitaan paria black velvetille, paras ehdokas on hyvin tumma standard, joka on väriltään sininen ja puhdas ja omaa ensiluokkaisen kuvion (chinchillan turkin karvojen kärjet ovat kauttaaltaan yhtä tummat).

Heikkotasoisilla black velveteillä on musta naama ja vain ohut musta selkäraita (tai ei lainkaan), joka jatkuu häntään asti.

Black velvetien näyttelyttäminen

Black velvetien arvostelutapa ei eroa muista chinchilloista muuten, kuin että niiden tulee olla MUSTIA, ja niiden ei tule muistuttaa standardia.

Värivirheellisellä sandardilla ei ole agoutiraitaa, joten turkkiin puhallettaessa ei näy valkoista raitaa. Mustan värin voi havaita puhaltamalla eläimen keskiselkään, jossa mustuuden tulisi olla täydellinen siirtyen lonkkiin, joiden kohdalla standardimainen karva alkaa näkyä raitoineen. Mikäli standard on perusväriltään hyvin tumma ja kuvio on hyvä, se antaa vaikutelman eläimen kylkiin asti jatkuvasta mustasta väristä, mutta näin ei ole kuin poikkeuksellisilla black velveteillä.

Huipputasoisen black velvetin väri on parhaimmillaan sinimusta, intensiivinen ja tumma nenänpäästä hännän tyveen ja selästä kylkiin. Väri pysyy yhtä tummana myös lonkkien, hartioiden ja niskan kohdalla ja päättyy kirkkaanvalkoiseen vatsakarvaan.

Yhdistelmämutaatiot

Britanniaan jo vakiintunutta black velvet -mutaatiota on käytetty uusien väriyhdistelmien luomiseen. Alapuolelle on listattu muutamia väriyhdistelmiä:

Black velvet + beige
(Br. Brown velvet, Am. TOV Beige, Suom. Brown velvet)
Brown velvet on beigeä tummempi ja suklaanruskea, mikä johtuu black velvet -geenistä. Niillä on eri väriasteita, ja ne arvostellaan omassa luokassaan. Vatsa on valkoinen. Britannian näyttelypöydillä väriä nähdään usein.

Black velvet + Wilson white
(Br. Black-white cross, Am. TOV White, Suom. White velvet)

White velvet on white mosaicin kaltainen mosaiikkiväri poikkeuksenaan se, että tukikarvat ovat standardin väristen sijaan black velvetin värisiä. White velvetillä on valkoinen vatsa ja ne arvostellaan yleensä wilson white -luokassa. Britanniassa väriä nähdään näyttelyissä usein.

Black velvet + Wilson white + Beige
(Br. Brown-white cross, Suom. Pink white velvet)
Väri muistuttaa tavallista pink whiteä, mutta mosaiikkikuviot ovat yleensä tummempia. Black velvetin geeni tuo usein karvaan vahvuutta. Ellei väriä selvästi tunnisteta brown whiteksi, se arvostellaan pink white -luokassa. Britannian näyttelyissä väriä tavataan harvemmin.

Black velvet + Charcoal
(Br. Char-black)
Char-black on Broucken charcoalin ja black velvetin yhdistelmä, joka on väriltään mattamusta vatsaa myöten. Se arvostellaan Self-black-luokassa ebonyjen kanssa, koska värejä ei monestikaan erota toisistaan ulkonäöllisesti. Väriä nähdään Britannian näyttelyissä harvoin.

Black velvet + Charcoal + Beige
(Br. Dark Pastel)
Dark pastel on yhdistelmä Black velvetistä, Broucken charcoalista ja beigestä. Chinchillan mattamainen brown velvet -väri ulottuu tasaisesti joka puolelle eläintä vatsaa myöten. Sen silmien ja korvien väri on beigen mukainen. Britannian näyttelyissä väriä nähdään harvoin.

Black velvet + Sapphire
(Br. Royal Blue, Am. Royale tai TOV Sapphire, Suom. Sapphire velvet)
Sapphire velvet on syvän tummansininen, jonka väri vaalenee tavallisen sapphiren väriseksi kyljistä, kun black velvetin tuoma kuvio vaalenee vatsakarvaa lähestyttäessä. Monen mielestä tämä mutaatio on upein chinchillaväri. Väriä nähdään Britannian näyttelyissä harvoin.

Black velvet + Violet
(Br. Ultra-violet, Am. TOV Violet, Suom. Violet velvet)
Violet velvet on tummempi versio tavallisesta Violetista, ja sillä on black velvet -geenin takia valkoinen vatsa. Jalostukseen käytetyn violetin tummuusasteesta riippuen väri voi muistuttaa tummaa violetia. Väriä nähdään Britannian näyttelyissä joskus.

Black velvet + German violet
(Br. Ultra Deutsch-violet, Am. TOV Deutsch violet, Suom. German violet velvet)
German violet velvet on tummempi versio tavallisesta german violetista. Sillä on valkoinen vatsa black velvet -geenin takia. Jalostukseen käytetyn german violetin tummuusasteesta riippuen väri voi muistuttaa tummaa german violetia. Britannian näyttelyissä väriä ei ole nähty.

Black velvet + Ebony
(Br. Black ebony?, Am. TOV Ebony, Suom. Ebony velvet)
Värissä yhdistyvät black velvet ja black ebony. Black velvetin vaikutusta on vaikea huomata, jos chinchilla on black ebony (Suomen jaottelun mukaan tummin mahdollinen). Eläin arvosteltaisiin Self-black-luokassa Char-Blackien kanssa, sillä niitä ei ole helppo erottaa ulkoasun perusteella. Britannian näyttelyissä väriä nähdään harvoin.

Artikkeli on käännetty alkuperäisen kirjoittajan luvalla ja käsittelee pääasiassa Iso-Britannian velvet-kannan historiaa. Kursivoidut tekstit ovat itse lisättyjä selvennyksiä. Kiitos kommenteista Niina Bambergille.

Alkuperäinen kirjoittaja: Eddie Crutchley
Lähde (myös kuvat): https://www.edchinchillas.co.uk
Kääntäjä: Hanna Puronaho
Julkaistu Chinchilla-lehdessä 2/11