German violet
Viimeisten kolmen tai neljän vuoden aikana olemme Richardin kanssa päässeet tutustumaan German Violet -chinchillojen piireihin, kiitos ystävämme Claudia Mooserin. Olemme olleet lähikontaktissa kyseisen värin kanssa saadessamme avustaa tuomareita, mikä todella on ollut etuoikeus. Suurin osa tuomareista puhui vain vähän englantia ja oma saksankielen taitomme oli heikko, mutta onnistuimme jakamaan ajatuksiamme toisillemme eleiden ja ilmeiden avulla Claudian käännösten tuella.
Ensimmäisen vierailumme aikana kiinnostukseni herättivät kaksi eläintä, joiden väriä en koskaan ollut nähnyt ja tiedusteluni jälkeen kuulimme niiden olevan "Deutsch Violetteja". Tässä ensimmäisessä näyttelyssä ne arvosteltiin Afro tai Sullivan Violettien (Suomessa African Violet) kanssa, jotka olivat meille tuttuja. Myöhemmissä näyttelyissä on ollut enemmän osallistujia (vähintään viisi, jotta ne arvostellaan omassa luokassaan) ja värit arvosteltiin omissa luokissaan. Kahden viimeisen näyttelyn jälkeen olemme tuoneet mukanamme useita valittuja eläimiä, jotka pyrimme esittelemään jäsenille ajan kuluessa. On kuitenkin tärkeää, että tuomarimme katsovat niitä ensin, minkä toivomme tapahtuvan lähitulevaisuudessa.
Olemme kasvattaneet useita eläimiä, jotka kantavat tätä resessiivistä piirrettä ja ovat pärjänneet näyttelyissä huomattavan hyvin, sisältäen ensimmäisen palkinnon ja erityisen nauhan saaneita eläimiä. Ne ovat vahvoja ja viriilejä ja niillä on avoin luonne, mikä saattaa johtua herra Lehmannin käyttämistä standardeista. On vielä aikaista sanoa, mutta toistaiseksi emme ole nähneet merkittäviä heikkouksia. Mikäli palaamme Saksan näyttelyihin, tuomme lisää itse valitsemiamme eläimiä laajentaaksemme geneettistä pohjaa, vaikka muiden eläinten tavoin sukutauluissa on nähtävissä nykyisen sukupolven "lähde".

Historia
Ensimmäiset tunnetut Deutsch Violetit kasvatti Rolf Haupt, joka oli chinchillojen ammattikasvattaja Saksan Frankfurtissa. Nämä eläimet kasvatettiin 1970-luvun lopulla ja aivan 1980-luvun alussa, ja vaikka ne tiedettiin, väriä ei noihin aikoihin pidetty selkeänä, omana mutaationaan. Saksassa on spekulaatiota siitä, että mutaatio tuli Iso-Britanniasta. Olen ottanut yhteyttä joihinkin chinchillayhdistyksemme vanhimpiin jäseniin ja he ovat yksimielisiä siitä, ettei tuota mutaatiota ole nähty täällä. Saattaa hyvinkin olla, että Saksaan vietiin tätä resessiivistä mutaatiota kantavia eläimiä, mikä selittäisi sen että kukaan ei ollut niistä tietoinen.
Noin vuonna 1980 Rolf Haupt sairastui ja hänen laumansa myytiin osuuskunta MSZ:lle, joka käsitteli sekä eläviä että kuolleita chinchilloja ja toimitti varusteita ja ruokia. MSZ oli tuohon aikaan yksi suurimmista chinchillaosuuskunnista Euroopassa. MSZ:n johtaja herra Rehner, maanviljelysinsinööri, kiinnostui mutaatiosta ja kertoi mainosmahdollisuuksista yhteisomistajille, Friedhelm Schmallille ja herra Walterille. Deutsch Violettien jalostus jatkui MSZ:ssa Friedhelm Schmallin toimesta, joka jalosti myös Afro-Violetteja (Sullivan Violet). Luultavasti hän myös nimesi tämän mutaation Deutsch Violetiksi tehdäkseen näiden kahden välille eron. Arvaan, että Schmall yhdisti kaksi violet-mutaatiota varmistuakseen siitä, että ne ovat eri mutaatioita, mikä toteutui kun yhdistelmästä syntyi vain standardeja. Hän varoitti yhdistämästä näitä kahta mutaatiota, jotta erilliset mutaatiot eivät sekoittuisi keskenään (tämä on tehty aiemmin sekoittamalla useita Charcoal-tyyppisiä mutaatioita). Sama yhdistelmä on toistettu myöhemmin samoin tuloksin.
Deutsch Violet -mutaatio oli nyt Saksassa niin tunnettu mutaatio, että niistä pyydettiin pientä perheautoa vastaavia summia, joka oli tuohon aikaan valtava raha. Tähän päivään mennessä vain kolmen ihmisen tiedetään ostaneen niitä: vanhempi, nimeämätön herra, joka osti jaksoittain yksittäisiä eläimiä, joita ei parittanut; Karlsruhen alueella asunut nainen, joka näyttelytti niitä jonkin aikaa, mutta myös tämä pienlauma kuihtui kasaan. Kolmas ja verrattain menestynein ostaja oli pakettiautokuski Strasburgin läheisyydestä, Kehlistä. Hän otti lainan ostaakseen viisi eläintä MSZ:sta, jolle toimitti tavaraa säännöllisin väliajoin. Hän rakensi lisäksi taloa, jolle myös otti lainan. Hän oli poissa kotoa pitkiä aikoja kerrallaan toimittaessaan tavaraa ympäri Eurooppaa, lähinnä kuitenkin Sveitsiin, hänen vaimonsa hoitaessa chinchilloja. Tilanne ei luonnollisestikaan ollut paras mahdollinen omistajalle eikä chinchilloille, joten lopulta kamelin selkä katkesi ja tilanne karkasi hallinnasta. Näin kävi kun miehen vaimo tuli raskaaksi, eikä enää pystynyt hoitamaan chinchillalaumaa yksin. Tällöin Deutsch Violet -piireihin astui herra Lehman, joka osti jäljellä olevan lauman paljon alkuperäistä hintaa pienemmällä summalla.
Lehmann tapasi miehen MSZ:n järjestämän kolmipäiväisen seminaarin aikana vuonna 1984 ja he ystävystyivät. He osallistuivat Wengenissä pidettyyn näyttelyyn 1986-1987 välillä, jolloin Lehmann näyttelytti Ebonyn ja ystävänsä Deutsch Violetteja. Lehmann voitti ebonynsa kanssa, mutta Deutsch Violetit eivät pärjänneet hyvin. Tämä viilensi ystävien välejä, mutta kuin Violetit oli määrä myydä, niitä tarjottiin Lehmannille - kaksi urosta ja yksi naaras vuosien 1987-1988 tienoilla. Toinen uroksista myytiin eteenpäin mutta ostettiin myöhemmin takaisin sopimaan jalostussuunnitelmaan.
Lehmann oli välittänyt lemmikkieläimiä MSZ:n kanssa jo jonkin aikaa ja vuonna 1992 he kohtasivat talousongelmia. Tilien tasoittamiseksi MSZ tarjosi käteisen sijasta neljää Deutsch Violettia ja tarjous hyväksyttiin. Yhdistettyinä Lehmannin aiemmin pakettiautokuskilta ostamiin chinchilloihin, nämä eläimet olivat Lehmannin Deutsch Violettien perusta.
Alkuperäisten eläinten tasosta kysyttäessä Lehmann kertoi: "Ne olivat rottamaisia ja omasivat pitkän, pehmeän turkin, joka rakoili ja jossa oli heikko tiheys". Hän käynnisti viisivuotisen jalostusohjelman eläinten tason parantamiseksi, ensin parittamalla mutaatiota standardeille ja tämän jälkeen yhdistelmin kantaja x kantaja. Myöhemmin hän käytti myös yhdistelmää Deutsch Violet x kantaja. Oli onni, että Lehmannin laumassa oli korkealaatuisia standardeja. Yllä mainittuja yhdistelmiä käytetään yhä, mutta suurin osa parituksista on nyt Deutsch Violet x Deutsch Violet. Eddie tietää, että on suunnitelmissa ottaa seuraava askel ja parantaa värin tasoa käyttämällä tasokkaita standardeja.
Olen keskustellut usean saksalaisen kasvattajan kanssa ja he ylistävät Lehmannin työtä. Hänen sisukkuutensa ansiosta mutaatiosta on tulossa yhä suositumpi, vaikkakin Saksassa on vain vähän kasvattajia, joilla tätä väriä on enemmän kuin yksi tai kaksi paria. Hollannissa on ainakin yksi kasvattaja, jolla niitä on enemmän.
Genetiikkaa
Deutsch Violet on tavallinen resessiivinen mutaatio Charcoalin, Sullivan Violetin ja Larsenin Sapphiren tavoin, joka näyttää täydellisen ilmiasunsa vain homotsygoottisena. Heterotsygoottinen Deutsch Violet, tai "Deutsch Violetin kantaja", näyttää ulkoasultaan vanhempiensa väriä ja kantaa yhtä Deutsch Violet -geeniä. Mikäli tuo väri on standard, chinchilla näyttää standardilta ja niin edelleen.
Yhdistettäessä Deutsch Violet Sullivan Violetille, syntyvät jälkeläiset ovat standardeja, mikä osoittaa sen, että Deutsch Violet on eri mutaatio kuin Sullivan tai Afro Violet.

Kuvassa näkyvät Sullivan Violet ja Deutsch Violet. Chinchilloista tummempi on Deutsch Violet.
Seuraavissa taulukoissa
dv = resessiivinen Deutsch violet -geeni
DV = dominoiva standard-geeni
dvdv = homotsygoottinen Deutsch Violet
Dvdv = heterotsygoottinen Deutsch Violet eli Standard Deutsch Violetin kantaja
DVDV = standard
Taulukko 1. Risteytystaulukko yhdistelmälle DVDV x dvdv
dv dv
DV DVdv DVdv
DV DVdv DVdv
Taulukko 2. Risteytystaulukko yhdistelmälle DVdv x dvdv
dv dv
dv dvdv dvdv
DV DVdv DVdv
Taulukko 3. Risteytystaulukko yhdistelmälle dvdv x dvdv
dv dv
dv dvdv dvdv
dv dvdv dvdv
Kasvattaminen
Viimeisten kahden vuoden aikana olemme vasta aloittaneet Deutsch Violettien kasvattamisen, ja tähän päivään mennessä olemme tuottaneet muutamia todella hyviä, korkeita arvioita saaneita kantajia. Jalostusohjelma sai hiljattain uutta puhtia muutaman uuden eläimen tuonnin myötä. Toivomme, että tulevina vuosina pääsemme tuomaan tämän uuden mutaation Iso-Britannian näyttelymaailmaan.
Yhdistelmämutaatiot
Deutsch Violettia on kasvatettu yli 20 vuotta ja se on yhdistetty Sullivan Violetin kanssa todisteeksi siitä, ettei kyseessä ole sama mutaatio. Väri on yhdistetty myös Black velvetin kanssa ja tätä väriä kutsutaan "Deutsch Violet Velvetiksi". Britanniassa mutaation nimi tunnettaisiin todennäköisesti paremmin "Ultra Deutsch Violettina". Alapuolella on eräs väriyhdistelmä:
Black velvet + deutsch violet
(Br. Ultra deutsch violet)
Ultra Deutsch Violetit ovat tummempia versioita Deutsch Violetista black velvet -geenin vuoksi. Niillä on Black velvetille ominaisia piirteitä, kuten tassujen täplät, tylpempi/pyöreämpi pää ja valkoinen vatsa. Käytetyn Deutsch Violetin tummuusasteesta riippuen niillä voi olla tummien Deutsch Violettien kaltainen väritys. Yhdistelmää ei ole vielä Britannian näyttelypöydillä nähty.
Artikkeli on käännetty kirjoittajan luvalla. Kursivoidut tekstit ovat itse lisättyjä selvennyksiä.
Kiitos kommenteista Niina Bambergille.
Alkuperäinen kirjoittaja: Eddie Crutchley
Lähde (myös kuvat): https://www.edchinchillas.co.uk
Kääntäjä: Hanna Puronaho
Julkaistu Chinchilla-lehdessä 4/09